tässä kerrostalossa
rappukäytävässä ollaan hiljaa
eikä asunnoissakaan saa huutaa
mut mulla on kengät kopisevat
ja joskus vaan unohdan vaieta
taas yläkerta riitelee
se nainen astiota heittelee
mut ne huutaa hiljaa hiljaa vaan
tässä kerrostalossa
tiedän, ei pitäis laulaa hississä
tiedän et naapurin emäntä
se ei oikein pidä mun äänestä
kuulin kun se sanoi päivällä
mut joskus tahtoo laulattaa
ja jos on bänditreeneihin matkalla
on vaikee olla hiljaa hiljaa vaan
tässä kerrostalossa
kerran tanssin rappukäytävässä
luulen et kaikki seuras ovisilmistään
mä vilkutin niille ja nauroin vaan
ei kukaan ehtinyt liittyy seuraan
niillä oli jotain tärkeempää
jotain maailmoita syleilevää
mua katsoivat hiljaa hiljaa vaan
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaIhana. Aito, inhimillinen ja huoleton.
VastaaPoistaSinulla on kiva tyyli kirjoittaa!
Voi kiitos, ihana kuulla!
Poistaoot kyllä ihan tosi lahjakas, kerronta ihan omaa luokkaa!keep up the great work:)
VastaaPoistaApua sulan, niin kiva kuulla että joku tykkää minun teksteistä! Kiitos paljon. (:
Poista