sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

sikiöasennossa

yllättäen
minä jäin

kun piti lähteä
minä jäin sänkyyn

kun olisi pitänyt olla vahva
minä jäin sänkyyn makaamaan

kun minun oli tarkoitus nousta jaloilleni
minä jäin sänkyyn makaamaan sikiöasentoon



minä jäin sänkyyn itkemään sikiöasentoon



yllättäen
löydän itseni taas tästä
sielu sikiöasennossa

en jaksanutkaan

en ollutkaan


sängyssäni sikiöasennossa
minä ja minun sieluni
taidamme nukkua vielä vähän lisää

2 kommenttia:

  1. Kiitos, että jaat näitä tekstejä. :) Ahdistuneisuudesta ja masentuneisuudesta kärsivänä pystyn samaistumaan näihin runoihin. Osa fiiliksistä on kuin omasta päästäni, mutta sulla on taito pukea ne sanoiksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, en muistanut tätä tekstiä ollenkaan! Pitää varmaan tarkistella taas vanhoja tekstejä, jos joku kerran jaksaa tänne asti lukea, tätäkin voisi vielä paljonkin muokkailla.

      Kiitos ihanasta kommentista. Mulle merkityksellisintä on kuulla, että oon onnistunut välittämään tunteen niin, että siihen pystyy samaistumaan.

      Poista

Kaikki tunteet ovat omiani, aivan kaikki tarinat eivät.