eteisessä

potkaisen hiertävät kengät jaloista
riisun takin, heitän imagon
ulkokuoren, jonka tätä päivää varten valitsin

eteisessä olen voittaja
tästä lähdin, kaiken suoritin
minussa näette todellisen selviytyjän
sankarin, joka palasi takaisin

muutaman tunnin ajan taas vapaa kaikesta
puoli vuorokautta täysin vastuuton

tässä kerrostalossa

tässä kerrostalossa
rappukäytävässä ollaan hiljaa
eikä asunnoissakaan saa huutaa
mut mulla on kengät kopisevat
ja joskus vaan unohdan vaieta

         taas yläkerta riitelee
         se nainen astiota heittelee
         mut ne huutaa hiljaa hiljaa vaan

tässä kerrostalossa
tiedän, ei pitäis laulaa hississä
tiedän et naapurin emäntä
se ei oikein pidä mun äänestä
kuulin kun se sanoi päivällä

         mut joskus tahtoo laulattaa
         ja jos on bänditreeneihin matkalla
         on vaikee olla hiljaa hiljaa vaan

tässä kerrostalossa
kerran tanssin rappukäytävässä
luulen et kaikki seuras ovisilmistään
mä vilkutin niille ja nauroin vaan
ei kukaan ehtinyt liittyy seuraan

         niillä oli jotain tärkeempää
         jotain maailmoita syleilevää
         mua katsoivat hiljaa hiljaa vaan

vanhoja sanoja, kun uusia ei ole

kynäni on nurkassa
sanoja

          ei tule

pääni kulmassa kolistellaan;
nurkasta nurkkaan kulkee juna
sanoja

          ei ole

aivoni ovat mollissa
ja kynäni sointu vähennetty
alennetut sanat

          eivät soi

hengitän mollissa
aivojeni nurkassa kynäni huutaa
ilman sanoja

            sillä sanoja

ei tule
ei ole
          

            minun runoni

eivät soi

avoin kirje

tahtoisitko pienen peikkotytön
joka on kyllä kovin pyöreä ollakseen muka pieni
kelpaisiko sulle tällainenkin
joka on liian äänekäs ollakseen niin rikki

etkä silloinkaan turhautuisi
kun en tahtoisi pukeutua muuhun kuin mustaan
kun kaikkea aivan turhaan huolehtisin
ja mun silmänaluset ois tummemmat kuin koskaan

jaksaisitko mua, sillä kuitenkin
tahtoisin olla sulle hyvä
voisin rakastaa sua aamuisinkin
vaikken muille puhu ennen puolta päivää

meillä hiljaisuus soi mollissa

yksin kotona
pakastin hurisee nurkassa
seinän toisella puolella kolistellaan

kynä raapii sanoja paperiin
hengitys on raskas
pääni läpi kulkee juna

tältä kuulostaa hiljaisuus
tältä kuulostaa yksinäisyys
ja se soi mollissa

vihaan auringonnousua

jokaikinen aamu
uusi taistelu, uusi kamppailu
tahdonvoimaa: kaikki minussa paitsi aivot
huutaa sänkyyn jäämisen puolesta

sen puolesta, että saisi levätä
edes vähän, vielä vähän
ja äkkiä huomaan torkuttaneeni jo puoli tuntia

minä en jaksa ajatella huomiseen asti
jokainen päivä on selviytymistä
ei saa nukahtaa, ei saa nukahtaa,
ei vielä

ja silti illalla

minä olen niin väsynyt
etten ihan oikeasti jaksaisi tehdä enää mitään muuta
kuin maata sängyssä ja odottaa
sitä, joka on jo koko päivän koittanut minut viedä

mutta kun aurinko nousee
minä en ole vieläkään saanut unta

kun uni ei tuu

silmät kiinni
yksin pimeässä on tylsää
heiluttelen varpaita
kun uni ei tuu

kirjat kiinni
en jaksa keskittyä koulussa
päätä särkee taas
kun uni ei tuu

valot kiinni
siniset villasukat jalassa
turhauttaa
kun uni ei tuu

ovet kiinni
en jaksa odottaa, lähden ulos
viideltä on kaunista
kun uni ei tuu

ehjä

minulla on kuivat kyynärpäät
ja itikanpurema korvan takana
äläkä katso jalkapohjiani

oikeastaan tarvitsisin uudet korvat
sellaiset, joilla kuulisi hiukan paremmin
jotka eivät tinnittäisi jatkuvasti
ja eivät tulehtuisi aina, kun olen sairaana

minut on rei'itetty ylähuulen alta
viidesti korvalehdista
ja sitten venytetty

vasen silmäni ei näe juuri mitään
päätäni särkee usein
kantapääni eivät kestä pitkää seisomista

ja vielä ne kaikki arvet
olen saanut palovammoja
sairastanut vesirokon ja poistattanut luomen
kompuroinut ja käyttänyt veitsiä huolimattomasti

olen elänyt


minä olen kokonainen
sopivan ehjä rakastumaan sinuun nyt

valo sammuu

rappukäytävässä sinun ovesi edessä

minä odotan että avaisit

valo sammuu

          mun ei oo hyvä olla sun kanssa

          ja silti olen tässä

          mun ei oo hyvä olla sun kanssa

rappukäytävässä pitää olla hiljaa

vaikka asunnoissa huudetaan

valo sammuu taas

          mun ei oo hyvä olla sun kanssa

          ja silti en osaa muutakaan

          mun ei oo hyvä olla sun kanssa

rappukäytävässä sinun ovesi edessä valo sammuu

sytytän sen uudelleen

ehkä ne eivät vaan ole vielä tavanneet sinua

miksi ne kertovat uutisissa ennemmin sodista kuin sinusta

naurunrypyt silmissä
maailman kauneimmat lapaluut
ääni, joka saisi kenet tahansa rakastumaan

mutta ne kertovat uutisissa ennemmin sodista kuin sinusta