ratkaisu

tarkistan postin kahdesti päivässä
jos välioven takana odottaisikin kirje:  

                             kaikki on hyvin nyt
                             älä itke suihkun lattialla, 
                             lämmitys toimii taas ja sinä olet kultaa

syksy

ja sitten oli syksy
oli kaupunki ja ikävä ja eksynyt minä,
kauneimman harmaa proge metrotunnelissa
     gravity eyelids

oli yliopisto ja korkean taivaan kirjasto
on villasukat ja banaani laukussa
     mutta tässä ei saa syödä,
ja ensimmäisenä lukiovuonna yliviivaustussiin liimattu maatuska

oli tutut maiharit ja kaupunki ja minä hukassa,
mutta jossakin, aina
ja aina oli syksy

341. runotorstai: läpinäkyvä

ylihuomenna kansallismuseossa
sirottelen epämääräisyyksiä
ja kierrän taas keskeisen

näe minut läpi ja halaa sittenkin

harmaaksi

rakas
värjäät minut harmaaksi
syvältä

olet muistanut minuun murheellisuuden
painanut surun sisemmälle

   katso, palasin kynsiin, 
   jotka purin lyhyiksi silloin
   kun en tiennyt elämästä

en syytä:
kunpa olisit siinä taas sinä

kylmä

meri keuhkoissa
kylkiluut suojaamassa tyhjää

kerrankin näin

roskan saa itkun lailla oksennettua,
olla hetken vapaa
    kylmä,
en välitä.

hyökyaaltoja

riittämätön runoilija
ei suurimpien tyrskyjen rantaan rikkouduttua
saakaan enää sanottua