en ollut läsnä, sori
sanat loppuivat kolmessa kilometrissä
sälekaihdinten takana sisin piilossa
rakasta mua ilman pitsikauluksia
silmäpakoa sukkahousuissa
vaikka pelkään hukkumista lentokoneessa
ja puen sanani liituraitapukuun
ahdistuakseni kai
mutkalla
epäjärjestelmällisen selkärangan kanssa
etsin omaa kriisiäni - viisas maailmanparantaja aloittaa yhdestä
rakasta mua ilman pitsikauluksia
hammastahnatahroja
Haikea mutta kaunis.
VastaaPoistaKiitos! Yllätyin kommentista sähköpostissa, en oikeasti edes muistanut, että olin yöllä kirjoittanut saati sitten julkaissut tällaista. Hassua.
PoistaNo "et ollut läsnä" :) Mutta jännä juttu, että noinkin voi käydä! Mulla on aina muistivihko ja kynä mukanani ja joskus esim. kahvilassa siihen jotain raapustan. Myöhemmin sitten yritän hahmottaa, mitä olen niitä kirjoittaessani yrittänyt ilmaista.. Tai mistä ne tekstinpätkät ovat tulleet.
PoistaNiin. :) Mulla syntyy suurin osa teksteistä öisin ja jossain unen rajamailtakin pitää välillä nousta ylös kirjoittamaan joku lause samantien muistiin. Yleensä nämä vaan jää luonnoksiin pyörimään, kun aamulla niistä saattaa olla ihan eri mieltä, mutta viime yönä olin näköjään normaalia radikaalimpi!
PoistaTämä on tosi hyvä, valmis teksti ihan alusta loppuun. Kaikki toimii ainakin mulle ilman yskähdyksiä. Nostan hattua.
VastaaPoistaMinä kiitän ja kumarran, jos sinä kerran nostat hattua.
Poistaolet ollut ajatuksissani.
VastaaPoistaVoi. Ihana että joku muistaa vielä minutkin, vaikka olen hetken ollut hyvin ulkona blogimaailmasta ja oikeastaan kaikista muistakin maailmoista.
PoistaOlet ihana.