keskiviikko 5. helmikuuta 2014

talvinen elegia

Jos lupaat, että et pety minuun ja (mahdollisesti) tylsään elämääni, niin minua saa jatkossa seurata myös täällä. Varoitan: en välttämättä ole niin kiinnostava kuin luulit.

En myöskään vielä itsekään tiedä, mitä tuosta tulee tai edes mitä haluaisin siitä tulevan. Mutta tervetuloa sittenkin, jos jostain syystä kiinnostaa minun ajatukset myös suorin sanoin ja kokonaisin lausein.

Ei mulla muuta. Jatkakaa. 

EDIT// Ei siihen sitten mennytkään kuin kaksi viikkoa, kun ahdistuin kaikkeen tähän avoimuuteen, ja ainakin tällä hetkellä elegiani on salainen. Toivon, että palaamme joskus, mutta en kyllä uskalla luvata mitään.

Olemma julkisia jälleen, nimimerkillä päättämätön. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kaikki tunteet ovat omiani, aivan kaikki tarinat eivät.