pyhä

olin korjattavaa
leikkauspöydällä
liian kauan; jonossa

tavoite: olla pyhä
yrtittää paremmin
if you always fail, fail better

olla tarpeeksi

-- en ollut.

suutelin painajaisissa ja putosin sängystä
lattiakin on turvallinen, kun tottuu terävään lonkkaluuhun ja mustelmiin
kontaten

unohdin, etten ole okei: muuten en koskaan elä
rakastuin ihmiseen

pyhä?

hulluutta

löydä kuoresi
oranssia ja minä olin siinä

en minä voi olla ainoa asia joka tekee sinut onnelliseksi

sinä särjet minut kertomalla mitä tunnen
minä sanoin samoin ja sitten:
     emme pärjää    emme selviä
     emme yksin;    vielä vähemmän yhdessä, pelkään

liian rikki liian kaukana               sinä olet liian parasta hukattavaksi.

olen jo kiinni
mutta tiedän -- minun pitäisi tietää
sanoa; kuiskata (ehkä ennemmin sitä onhan korvanjuuresi salaisuuksien tukikohta)
aivan sama kunhan sanoisin sen ääneen sanoisin -

ei kaksi näin rikkinäistä voi olla yhdessä.

ai ai

voi,
kotona 
ja hukassa

asuuko pyhyys täällä vai minussa? tai ehkä vain minun kädessä sinun kädessä
voiko ihmistä rakastaa enemmän kuin jumalaa?
ja saankohan 
vai palanko? (palaa en koska olen jo koukussa kuitenkin) 

tämä risti valaistaan sähköllä.

en ehkä haluakaan kaikkivaltiasta kokopäiväisesti, onko tämä paha?