sinä muutit valtamerellisen vaitonaisuutta
ei miksikään; sinä hävitit sen
seivästit valkohait ja maitovalaat
eutanasia yksinäisyydelle
maailmankaikkeudellinen mahdottomuutta
on yhtäkkiä minun sylissäni
sisälläni perhosensiipien pandemia
torstai 10. lokakuuta 2013
tiistai 8. lokakuuta 2013
dehydraatio
me sanomme nähdään taas
ja koputamme puuta kuin hullut
pelkään, että minun menettämiseni
ei tee yhtä kipeää kuin sinun
(ääriolosuhteissa, poissa sinusta
olen yhtä kaikki nestehukassa)
mutta minussa
on täsmälleen liian monta häiriötä
säntillisessä epäjärjestyksessä
kulmia, joita on mahdotonta rakastaa
minä sanon nähdään taas
ja suutelen kuin hullu
ja koputamme puuta kuin hullut
pelkään, että minun menettämiseni
ei tee yhtä kipeää kuin sinun
(ääriolosuhteissa, poissa sinusta
olen yhtä kaikki nestehukassa)
mutta minussa
on täsmälleen liian monta häiriötä
säntillisessä epäjärjestyksessä
kulmia, joita on mahdotonta rakastaa
minä sanon nähdään taas
ja suutelen kuin hullu
sunnuntai 6. lokakuuta 2013
toistaiseksi eksynyt
ei haittaa hirveästi,
että muutama väärä lause pystyy erottamaan minut täydellisestä miehestä,
miljoonat kilometrit asfalttia muusta maailmasta
ja puolikas sairauteni melkein kaikesta toivosta,
sillä millään niistä ei ole valtaa
erottaa minua jumalastani
voimattomuudenkin keskellä voima on minussa;
ei minua
eksyneenä yksinäisenäkin
lopullisempaa taitaa olla muu kuin minä
että muutama väärä lause pystyy erottamaan minut täydellisestä miehestä,
miljoonat kilometrit asfalttia muusta maailmasta
ja puolikas sairauteni melkein kaikesta toivosta,
sillä millään niistä ei ole valtaa
erottaa minua jumalastani
voimattomuudenkin keskellä voima on minussa;
ei minua
eksyneenä yksinäisenäkin
lopullisempaa taitaa olla muu kuin minä
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)